Top 5 suomalaista Unescon maailmanperintökohdetta

Suomessa on muutamia kansainvälisesti tunnettuja ja ainutlaatuisia Unesco-maailmanperintökohteita. Listaamme tässä niistä viisi tärkeintä ja arvostetuinta.

1. Suomenlinna

suomenlinna

Suomenlinna sai alkunsa Ruotsin sodankäynnistä Venäjän kanssa. 1700-luvun alkupuoliskolla Ruotsi oli ehtinyt menettää useita itäisiä linnoituksiaan Venäjälle, ja samalla se oli joutunut luopumaan suurvalta-asemastaan. Niinpä vuoden 1747 valtiopäivillä syntyi päätös rakentaa Helsinkiin keskuslinnoitus, jossa olisi myös tukikohta laivastolle.
Suomenlinna sijaitsee viidellä Suomenlinnan kaupunginosan kahdeksasta saaresta. Suomenlinna on Suomen suosituimpia matkailukohteita, ja linnoituksessa vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä. Suomenlinnassa asuu vakituisesti noin 850 asukasta, ja siellä sijaitsee myös 70-paikkainen Suomenlinnan vankila. Vankilalla on Suomenlinnassa merkittävä rooli, sillä suurin osa muurien, vallien ja rakennusten korjaustöistä tehdään vankityönä.
Suomenlinna merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

2. Vanha Rauma

vanha-rauma

Vanha Rauma edustaa tyypillistä pohjoismaista puukaupunkia. Se on kokonaisuus, jonka tärkeimmät osat muodostavat eri-ikäiset, yksikerroksiset rakennukset, vanha katuverkko sekä erittäin elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta.
Vanha Rauma säästyi turmelevilta uudistuksilta, kun kaupunki alkoi laajeta muualla 1900-luvun alussa. Tietoinen pyrkimys alueen suojeluun alkoi jo 1960-luvulla, ja arvokkaan ympäristön ja rakennuskannan turvaaminen sinetöitiin vuoden 1981 asemakaavassa.
Vanhan Rauman puurakennukset ovat 100–200-vuotiaita, ja niitä on viimeisen 30 vuoden aikana kunnostettu paljon. Kaupunginosassa asuu 800 asukasta. Kaupunkirakenteessa on edelleen nähtävissä keskiaikaisia piirteitä, kuten kapeat ja mutkittelevat kadut ja epäsäännölliset tontit. Vanha Rauma lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991, ja sekin on erittäin suosittu matkailukohde, erityisesti kesäisin.

3.Petäjäveden vanha kirkko

petaja-veden-vanha-kirkko

Petäjäveden vanha kirkko merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Se edustaa suomalaista hirsirakentamista sekä luterilaista kirkkoarkkitehtuuria. Kirkko on hyvä esimerkki eurooppalaisen kirkkoarkkitehtuurin ja perinteisen suomalaisen hirsisalvostekniikan yhdistämisestä.
Petäjäveden vanha kirkko sijaitsee järvireitin varrella. Kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1763 ja kirkko valmistui vuonna 1765. Töitä johti rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppänen. Vuonna 1879 kirkko jäi pois käytöstä, kun Petäjävedelle rakennettiin uusi kirkko. Vanhan kirkon hautausmaa jäi kuitenkin käyttöön sekä lisäksi kirkon kellot. Kirkkoa alettiin kunnostaa 1920-luvulta lähtien, ja se on kesäisin käytössä sekä vihkikirkkona että turistikohteena.
Kirkko on sisältä täysin maalaamaton, ainoastaan sisäkaton rimoissa ja muissa kattorakenteissa on punamullalla tehtyjä koristemaalauksia. Kirkon sisätilojen tunnelma on ainutlaatuinen käsin veistettyjen hirsiseinien sekä epäsäännöllisesti aseteltujen penkkien ansiosta.

4.Verlan puuhiomo ja pahvitehdas

Verlan-puuhiomo-pahvitehdas

Verlan puuhiomo sekä pahvitehdas edustavat eheänä tehdaskokonaisuutena Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosia. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Verlankosken voimalaitokset sekä työväelle tehdyt asunnot. Kohde käsittää yhteensä noin 50 rakennusta runsaan 10 hehtaarin alueella. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas liitettiin UNESCON maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1996.
Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872, ja neljän vuoden kuluttua sen perustamisesta tehdas paloi kokonaan. Toimintaa jatkettiin kuitenkin pian uusissa puurakennuksissa, joista pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa vuonna 1892. Tällä kertaa päätettiin uudet rakennukset rakentaa punatiilistä – ensin kuivaamo ja sen jälkeen myös puuhiomo sekä pahvitehdas vuonna 1895.
Tehdas siirtyi Kymin Osakeyhtiölle vuonna 1992, ja vuonna 1964 sen toiminta lakkautettiin. Tehdasrakennukset sekä niissä olevat laitteet ja irtaimistot jäivät paikoilleen. Vuonna 1972 eli sata vuotta käynnistymisensä jälkeen Verla avattiin museona.

5.Sammallahdenmäki

Sammallahdenmaki

Rauman Ala-Satakunnassa sijaitseva Sammallahdenmäki on muinaisjäännösalue. Se merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1999, ja se on ainoa suomalaisen listan arkeologinen kohde.
Alueelta löytyy yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Röykkiöitä on erilaisia – osa niistä on matalia ja pyöreitä pikkuröykkiöitä ja osa suuria ja kekomaisia. Röykkiökalmiston kuuluisimmat muinaisjäännökset ovat Huilun pitkä raunio, joka on vallimainen kokonaisuus, sekä nelikulmainen Kirkonlaattia. Raunio on pituudeltaan 24 metriä ja leveydeltään kahdeksan metriä, mikä tekee siitä muodoltaan ja kooltaan ainutlaatuisen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella.
Alueen tekee ainutlaatuiseksi sen kokonaisuus, johon kuuluu muinaisröykkiöiden lisäksi koko hyvin säilynyt maisema.