Top 5 Rakennukset Suomessa

Suomalaisen arkkitehtuurin historia on pitkä, ja sillä on hyvä maine myös kansainvälisesti. Suomesta puuttuvat monissa muissa Euroopan maissa yleiset keskiaikaiset kaupunkikeskustat, sillä keskiajalla Suomen kaupungit ovat pieniä ja suurin osa taloista oli rakennettu puusta. Keskiajalta on Suomessa säilynyt vain kivikirkkoja sekä puolustuslinnoja.

1.Turun linna

turun-linna

Turun linna perustettiin 1200-luvun lopulla Aurajoen suulle. Alun perin linna oli tarkoitettu Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Myöhemmin siitä tuli renessanssilinna esimerkiksi Juhana III:n herttua-ajalle. Lisäksi sitä on käytetty Suomen kenraalikuvernöörin virka-asuntona, vankilana sekä museona 1800-luvun lopulta lähtien.
Linna vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmapommituksissa toisen maailmansodan aikaan kesällä 1941. Tämän vuoksi linnaa jouduttiin restauroimaan ja korjaamaan laajoilta aloilta.
Museovirasto on määritellyt Turun linnan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävimmäksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi se on yksi Turun suosituimmista turistinähtävyyksistä. Nykyään Turun linnassa toimii Turun kaupungin historiallinen museo, ja linnaa voi vuokrata myös juhlakäyttöön. Esimerkiksi häiden viettopaikkana Turun linna on yksi Suomen suosituimmista vaihtoehdoista.

2.Olavinlinna

olavinlinna

Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin 1400-luvulla Savonlinnan Kyrönsalmessa sijaitsevaan kalliosaareen. Linnan synty juontuu 1300-luvulla muodostettuun Kalmarin unioniin Norjan, Tanskan ja Ruotsin kesken ja niiden viholliseen Moskovan ruhtinaskuntaan. Pähkinäsaaren rauhan rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, ja itärajalle haluttiin rakentaa uusi puolustuslinnake Viipurin linnan lisäksi. Uuden puolustuslinnan tuli turvata myös alueen vesireitit, joten linna päätettiin rakentaa kokonaan veden keskelle Savonlinnaan.
Linna näytteli merkittävää osaa useassa Ruotsi-Suomen sodassa. 1800-luvulla linnan merkitys muuttui hiljalleen historialliseksi, ja linnaa alettiin restauroida. Varsinainen suuri restaurointi aloitettiin vuonna 1961, ja sen tarkoituksena oli saattaa linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.
Nykyään Olavinlinna on ympäri vuoden auki oleva turistikohde. Tunnetuin Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma on Savonlinnan oopperajuhlat, joiden järjestäminen aloitettiin vuonna 1912. Oopperajuhlissa käy vuosittain noin 60 000 vierasta. Linnassa järjestetään myös muita tilaisuuksia sekä yksityisjuhlia, kuten häitä.

3.Helsingin yliopiston päärakennus

Helsingin-yliopiston-paarakennus

Helsingin yliopiston päärakennus valmistui vuonna 1832, ja sen suunnitteli Carl Ludvig Engel. Rakennus sijaitsee Helsingin Senaatintorilla, ja se kuuluu Engelin keskeisempiin töihin. 1930-luvulla rakennus laajennettiin koko korttelin kokoiseksi arkkitehti J.S. Sirénin suunnitelmien mukaan.
Helsingin yliopiston päärakennuksen historia juontuu vuoteen 1812, jolloin keisari Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Saksalaissyntyinen Engel palkattiin piirtämään hallintvirastoille ja -virkamiehille edustavat rakennukset. Yliopisto oli kuitenkin tarkoitus jättää Turkuun, jossa se oli siihen asti ollut. Vuonna 1827 tulipalo tuhosi lähes koko Turun kaupungin ja sen mukana myös akatemian, joten keisari Nikolai I määräsi akatemian siirrettäväksi Helsinkiin.
Helsingin yliopiston päärakennus muurattiin tiilestä, joka maalattiin ja rapattiin. Kivijalka on valmistettu graniitista ja aulan ja portaikkojen lattiat kalkkikivestä. 1900-luvun alussa yliopisto alkoi kärsiä alati pahenevasta tilapulasta, ja suunnittelukilpailun jälkeen laajentaminen lankesi J. S. Sirénille. Rakennus laajeni koko korttelin kokoiseksi, ja se jäljittelee ulkoasultaan vanhan osan empiretyyliä.

4.Hvitträsk

Hvitträsk

Hvitträsk on Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus. Hvitträsk valmistui vuonna 1903, ja se toimii nykyään museona.
Rakennuksen historia juontaa 1800-1900-lukujen taitteeseen eli kansallisromantiikan aikakaudelle. Tuolloin lukuisat suomalaiset taiteilijat rakennuttivat itselleen komeita asuin- ja ateljeerakennuksia maaseudulle, esimerkiksi Akseli Gallén-Kallelan Tarvaspää.
Arkkitehtikolmikko osti vuonna 1901 palstan Vitträsk-järven rannalta Kirkkonummelta. Alueelle rakennettiin päärakennus, johon muuttivat Eliel Saarinen ja Armas Lindgren perheineen. Poikamies Herman Gesellius muutti sisarensa kanssa Lilla Villan -pikkuhuvilaan.
Hvitträskin päärakennus on rakennettu harmaasta luonnonkivestä ja tummasta hirrestä kansallisromanttiseen tyyliin. Rakennuksessa näkyvät kuitenkin myös Saarisen Yhdysvalloista tuomat vaikutteet, esimerkiksi kylpyhuoneiden suunnittelussa. Arkkitehtitoimiston neuvotteluhuoneen tuolit on tarinan mukaan suunniteltu epämukaviksi, jotta kokoukset eivät olisi venyneet liian pitkiksi.
Vuonna 1971 Hvitträsk avattiin yleisölle, ja nykyään se toimii Suomen Kansallismuseon alaisena museona.

5.Nykytaiteen museo Kiasma

kiasma

Kiasma-rakennuksen on suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Steven Holl. Hän voitti museon suunnittelusta käydyn arkkitehtikilpailun vuonna 1993. Arkkitehtuurin perusajatuksena toimi Töölönlahden vesiaihe sekä maisema-arkkitehtoninen asemakaava. Kiasma on osa Töölönlahden kulttuurirakennusten sarjaa: sen naapureina toimii Postitalo, Sanomatalo, Eduskuntatalo ja Musiikkitalo.
Kiasma on koko olemassaolonsa ajan herättänyt keskustelua, ja rakennuksen arkkitehtuuria on kritisoitu voimakkaasti. Kiistanaiheeksi nousivat ulkomaisen arkkitehdin voitto, rakennuksen veistoksellisuus sekä lopuksi liian lähellä modernia rakennusta oleva Mannerheimin patsas.
Sisältä arkkitehtuurin ajatuksena on ollut luoda hiljainen tila taiteelle. Listat, saumat sekä muut rakenteelliset yksityiskohdat on piilotettu, jolloin näyttelysaleista on saatu luotua mahdollisimman puhtaita. Käytävätiloissa arkkitehtuuria ilmentävät porrasaskelmien reunat sekä kiertyneet ovenkahvat.