Top 5 kirkot Suomessa

Suomessa alettiin rakentaa kirkkoja kristinuskon leviämisen myötä. Vanhimman kirkkorakennuksen jäännökset ovat löytyneet Kaarinan Ravattulasta vuonna 2013, ja rakennus ajoittui 1100-luvulle. Suomen vanhimmat säilyneet kirkkorakennukset ovat Ahvenanmaan kirkkoja 1200-luvulta. Samaan aikaan rakennettiin myös kivikirkkoja, ja niistäkin moni on säilynyt nykypäivään asti: esimerkiksi Nousiaisten kirkko, Turun tuomiokirkko sekä Mynämäen kirkko. Suurin osa Suomen kirkoista on rakennettu puusta, ja vanhimmat niistä ovat tuhoutuneet tulipaloissa.

1.Turun tuomiokirkko

turun-tuomiokirkko

Turun tuomiokirkko sijaitsee Turussa Aurajoen rannalla, ja sitä on rakennettu monessa eri vaiheessa. Rakennus on valmistettu kivestä, ja pitkän rakennusajan vuoksi se edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista sekä uusgoottilaista tyyliä.
Turun tuomiokirkon historian alkuvaiheesta ei ole aivan tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti kirkko rakennettiin aivan 1200-luvun lopulla puusta. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille.
Turun tuomiokirkko oli mahtavimmillaan katolisen ajan lopulla, jolloin se oli täynnä lahjoituksina saatuja kalleuksia sekä alttareita ja kuoreja. Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka, ja kirkon lattian alle on haudattu tuhansia ihmisiä. Lisäksi kirkossa on 90 muurattua hautakammiota. Turun tuomiokirkkoon hautaaminen lopetettiin vuonna 1784.
Museovirasto on määritellyt Turun tuomiokirkon ja sitä ympäröivän Turun historiallisen ydinalueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

2.Temppeliaukion kirkko

Temppeliaukion-kirkko

Temppeliaukion kirkko (alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko) valmistui vuonna 1969 Helsingin Etu-Töölöön. Kirkko on louhittu Kalliioon, ja sen ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Kirkko on suosittu nähtävyys sekä lisäksi myös konserttien pitopaikka, sillä kirkossa on erittäin hyvä akustiikka.
Kirkon nimi juontaa 1900-luvun alusta, jolloin Fredrikinkadun päässä sijaitseva kallioinen alue oli jo varattu kirkon paikaksi. Aluetta länsi- ja pohjoispuolelta kiertävä katu on nimeltään Temppelikatu. Vuonna 1931 kirkkovaltuusto anoi kaupungilta Temppeliaukioksi nimettyä tonttia, jonne oli määrä rakentaa kirkko. Kirkkorakennuksen luonnoksista järjestettiin suunnittelukilpailu, mutta kilpailuja jouduttiin järjestämään kolme kappaletta ennen kuin lopullinen voittaja löytyi.
Kalliotemppeli vihittiin käyttöön vuonna 1969 nimellä Taivallahden kirkko, ja vuonna 1971 nimi muutettiin virallisesti Temppeliaukion kirkoksi.

3.Helsingin tuomiokirkko

helsingin-tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkko on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, ja se sijaitsee Senaatintorin laidalla Kruununhaassa. Kirkko on yksi Helsingin tunnetuimmista symboleista, ja kirkossa vierailee vuosittain yli 500 000 ihmistä. Näistä puolet on ulkomaalaisia turisteja.
Kirkon rakentamisesta määräsi keisari Aleksanteri I. Keisari vahvisti Suomen uudelle pääkaupungille Helsingille asemakaavan, jonka mukaan vanhassa keskustassa sijaitsevaa toria olisi laajennettava ja sen pohjoiselle reunalle oli rakennettava uusi luterilainen kivikirkko.
Kirkko edustaa uusklassista tyyliä ja on pohjapiirrokseltaan kreikkalaisen ristin muotoinen. Kirkon sali on hyvin pelkistetty, mutta siinä on suurikokoinen alttarirakennelma. Tuomiokirkko restauroitiin perusteellisesti vuosina 1996-1999, jolloin esimerkiksi kryptaa kunnostettiin.
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 venäläiseksi koettu nimi muutettiin Suurkirkoksi. Helsingin hiippakunnan perustamisen yhteydessä vuonna 1959 Suurkirkosta tuli Helsingin Tuomiokirkko.

4.Tampereen tuomiokirkko

tampereen-tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1902 ja lopetettiin 1907. Kirkko sijaitsee Tampereen Juhannuskylässä. Kirkko tunnettiin ennen vuotta 1923 Johanneksen kirkkona. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, ja kirkko sekä sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.
Tuomiokirkkoa koristavat freskot ovat kuuluisia, ja ne ovat taidemaalari Hugo Simbergin käsialaa. Alttarin toisella puolella on maalaus Haavoittunut enkeli ja toisella Kuoleman puutarha, jotka molemmat kuuluvat Simbergin kuuluisimpiin töihin. Hän teki teoksista myöhemmin useita uusia versioita.
Lehterin kaiteella pitkin kirkkosalia kiertää Köynnöksenkantajat-fresko. Teoksessa kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Kirkkoholvin katossa on maalaus paratiisikäärmeestä, joka pitelee suussaan hyvän ja pahan tiedon omenaa. Simbergin töitä löytyy lisäksi myös kirkon ikkunoista. Suuri alttaritaulu on Magnus Enckellin käsialaa.
Maalaukset herättivät aikoinaan äänekästä paheksuntaan, mutta nykyään teoksia pidetään suomalaisen symbolismin parhaimmistona.

5.Kerimäen kirkko

Kerimaen-kirkko

Kerimäen kirkko on Savonlinnassa sijaitseva suuri puukirkko. Kirkko on tyypiltään kahtamoinen eli kaksoisristikirkko, ja sen taidehistoriallinen merkitys piilee kirkon suuressa koossa sekä tyylihistoriallisessa asemassa.
Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki vuonna 1842 E. B. Lohrmann, mutta kirkkoon olisi mahtunut liian vähän ihmisiä seurakunnan kokoon nähden. Kirkon piirustuksia laajennettiin, ja sen valmistuessa vuonna 1848 siihen mahtui istumaan 3000 ihmistä sekä seisomaan 2000 ihmistä. Kirkon ristirakenne oli rakennettaessa aikaansa 80 vuotta edellä, ja kokonaisuutena sitä pidetään kirvesmiesten taitojen mestarinäytteenä.